283 Tirkkonen, T. “Prosessioikeuden johtavista periaatteista.” InJuhlajulkaisu Kaarlo Juha Stdhlberg 1865, 28/1 1945. Helsinki, 1945, 422-440. Tirkkonen, T. Uusi todistuslainsäädäntö: laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta annettu 29päivänä huhtikuuta 1948. Porvoo, WSOY 1949. Tittman, C. A. Handbuch der Strafrechtsivissenschaft und der deutschen Strafgesetzkunde. Parts 1-111. Halle: Hemmerde and Schwetske, 1822-1824. (Second edition.) Tolonen, H. “Menneet ja nykyiset käsitteet oikeuden ja yhteiskunnan aatehistoriassa.” Oikeus 1992:126-144. Tomas y Valiente, F. La tortura en Espana. Estudios histöricos. Barcelona: Ariel, 1973. Tommila P. — Reitala A. - KallioV. (eds.) Suomen kulttuurihistoria11. Autonomian aika. Helsinki: WSOY, 1980. Toulemon, A. La question dujury. Paris: Recueil Sirey, 1930. Trusen, W. Anfänge des gelehrten Rechts in Deutschland. Ein Beitrag zur Geschichte der Fruhrezeption. Wiesbaden: Steiner, 1962. Trusen, W. “Strafprozefi und Rezeption.” In P. Landau - F.-C. Schroeder (eds.), Strafrecht, Strafprozess und Rezeption, Frankfurt amMain: Klostermann, 1984, 29-118. Trusen, W. “VomInquisitionsverfahren zum Ketzer- und Hexenprozefi. Fragen der Abgrenzung und Beeinflussung.” In D. Schwab - D. Giesen —J. Listl - H. W. Strätz (eds.), Staat, Kirche, Wissenschaft in einer pluralistischen Gesellschaft, Berlin: Duncker &Humblot, 1989, 435-450. Tuori, K. Oikeus, valtaja demokratia. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1990. Tutkielmia Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon historiasta, Hallintohistoriallisia tutkimuksia 6, Helsinki: Painatuskeskus, 1992. Twining, W. Rethinking Evidence. Exploratory Essays. Oxford: Basil Blackwell, 1990. Tyynilä, M. “Rikoslaki Suomen Venäjän-suhteiden kompastuskivenä.” in R. Lahti (ed.), Rikosoikeudenjuhlavuonna 1989, Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1989, 461—477. Tyynilä, M. Senaatti. Tutkimus hallituskonselji-senaatista 1809-1918. Hallintohistoriallisia tutkimuksia 5. Helsinki: Painatuskeskus, 1992. Tyynilä, M. “Valtiosäännön ja keskeisten valtioelinten historiaa.” In P. Letto-Vanamo (ed.), Suomen oikeushistorianpääpiirteet, Helsinki: Gaudeamus, 1991, 129-149. Ulrich, N. “La repression en Bourgogne en Xlllesiecle.” In Revue historique de droit fran(jais et étranger 1972:398-437. Uppström, W. Översigt af straffprocessrätten enligt främmande och svensk rätt. Stockholm, 1884. Utriainen, T. Syyllisyys muuttuvana käsitteenä. Historiallisdogmaattinen ja vertaileva tutkimus syyllisyyskäsitteestä rikoksen rakenteen osana. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A: 161. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1984. Verkko, V. Lähimmäisenja oma henki. Sosiaalipatologisia tutkimuksiaSuomen kansasta. Jyväskylä: Gummerus, 1949. Vierhaus, R. “Der Aufstieg des Biirgertums vomspäten 18. Jahrhundert bis 1848/49.” In J. Kocka (ed.). Burger und Burgerlichkeit im 19. Jahrhundert, Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 1987, 64-78. Villers, R. “Les preuves dans 1’ancien droit fran^ais du XVI au XVIII siécles.” In La Preuve, Brussels, 1965, 345-356. Völcker. “Einige Worte iiber den Beweis in Criminalsachen.” Zeitschrift fiir deutsches Strafverfahren 1841:461-464. Wagner, W. (ed.) Das schvcedische Reichsgesetzbuch (Sveriges Rikes Lag) von 1734. Beiträge zur Entstehungs- und Entvicklungsgeschichte einer vollständigen Kodifikation. Studien zur Europäische Rechtsgeschichte 29. Frankfurt amMain: Klostermann, 1986. Wagner, W. “Zur Vorgeschichte der Kodifikation von 1734.” In W. Wagner (ed.). Das schwedische Reichsgesetzbuch (Sveriges Rikes Lag) von 1734, Frankfurt amMain: Klostermann, 1986, 39- 59. Wahlberg, C. J. (ed.) Åtgärder för lagförbättring 1633—1665. Uppsala Universitets Årsskrift 1877-1878. Wahlberg, M. “G. W. F. Hegelin ja K. G. Ehrströmin rangaistusteorian ykseydestä eroavuudes-
RkJQdWJsaXNoZXIy MjYyNDk=